Markkinointiviestinnän peruskäsitteet, osa 1

Käsittelen ensimmäisessä Markkinointiviestinnän peruskäsitteet -julkaisussa markkinointiviestinnän käsitteen määrittelyä.

Markkinointiviestinnän tarkoitus on edistää myyntiä sekä luoda ja ylläpitää pitkäaikaisia asiakassuhteita. Yrityksen viestinnän tulee läpäistä yritys kauttaaltaan, sillä viestinnän avulla rakennetaan sekä yrityksen sisäistä että ulkoista yrityskuvaa. Etenkin yrityksen sisäinen viestintä tuntuu tällä hetkellä olevan pinnalla, ja paljon puhutaan työnantajabrändistä ja -mielikuvasta. Näitä kommunikoidaan luonnollisesti ulospäin, mutta ne syntyvät yrityksen sisällä. Viestintä liittyy näihin kiinteästi, sillä viestin on aina oltava johdonmukainen ja jokaisen yrityksen on puhuttava ikään kuin yhdellä suulla. Mielestäni markkinointiviestinnässä onkin erityisen tärkeää olla läpinäkyvä ja johdonmukainen.

Photo by Clark Tibbs on Unsplash

Markkinointiviestinnän toimintaympäristö jaetaan ulkoiseen ja sisäiseen toimintaympäristöön. Sisäinen toimintaympäristö käsittää henkilöstön eli sisältää kaiken yrityksen sisäisen kommunikoinnin. Ulkoinen toimintoympäristö taas jaetaan markkinointiympäristöön ja muuhun toimintaympäristöön. Markkinointiympäristössä liikkuu kilpailijoita, potentiaalisia asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja muita tahoja, jotka vaikuttavat hankintoihin liittyvään päätöksentekoon. Muuhun toimintaympäristöön taas sijoittuvat tiedotusvälineet, sijoittajat, valtio, kunta, EU ja monet muut ulkoiset sidosryhmät. Yrityksen kokonaisvaltainen viestintä koostuu juuri näistä osista. Kokonaisvaltainen viestintä pyrkii rakentamaan vahvaa yrityskuvaa, minkä lopullinen tavoite on tietenkin saada yritys tuottamaan mahdollisimman paljon voittoa.

Markkinointiviestintä nähdään osana niin sanottua markkinointimixiä, eli kilpailukeinoista suunnitelmallisesti muodostettua yhdistelmää. Osana markkinointimixiä markkinointiviestintä sijoittuu yhdessä tuotteen, hinnan, jakelun ja henkilöstön kanssa yrityksen pääkilpailukeinoiksi. Markkinointiviestintä kuitenkin sitoo kaikki muut kilpailukeinot yhteen, sillä sitä voidaan käyttää kilpailukeinoista viestimiseen. Kääntäen voisi ajatella myös niin, että ilman viestintää muitakaan kilpailukeinoja ei asiakkaiden silmissä ole olemassa.

Markkinointimixissä markkinointiviestintä jaetaan vielä useisiin erilaisiin tyyppeihin: mainontaan, PR:ään, sponsorointiin, brändäykseen, POS-markkinointiin, suoramarkkinointiin, messuihin ja näyttelyihin, henkilökohtaiseen myyntityöhön ja digitaaliseen viestintään. Joskin melkein kaikki listatut tyypit voivat nykyään sisältyä digitaaliseen viestintään, kenties messuja ja näyttelyitä lukuun ottamatta. Kaikki nämä kuitenkin tähtäävät saman tehtävän täyttämiseen. Yritys haluaa tiedottaa itsestään ja tuotteistaan, herättää huomiota ja erottautua muista, luoda positiivista kuvaa itsestään ja tuotteistaan, viestiä tuottamastaan arvosta, saada aikaan myyntiä ja vaalia jo syntyneitä asiakassuhteita.

Kun puhutaan markkinointiviestinnästä, voitaisiin mielestäni puhua pelkästään viestinnästä, sillä yrityksen tai organisaation kaikki viestintä kytkeytyy brändin luomiseen ja yrityskuvan rakentamiseen, eli laajemmin nimenomaan markkinointiin.

Lähde:

Johanna Harju, Markkinointiviestintä-videoluento, XAMK