Markkinointiviestinnän peruskäsitteet, osa 2

Käsittelen toisessa Markkinointiviestinnän peruskäsitteet -julkaisussa markkinointiviestinnän osa-alueita ja integrointia.

Markkinointiviestintä jaetaan neljään osaan, jotka ovat: mainonta, henkilökohtainen myyntityö, myynninedistäminen ja tiedotus- ja suhdetoiminta. Onnistuneessa markkinoinnissa nämä kaikki yhdistetään toisiaan tukeviksi osasiksi, joista muodostuu integroitu ohjelma. Tavoitteena on muodostaa markkinointiviestinnästä kokonaisuus, joka on osiensa summaa tehokkaampi ja edullisempi. Integroidussa markkinoinnissa hyödynnetään kaikkia saatavilla olevia ja soveltuvia kanavia niin, että markkinoinnin ääni säilyy yhtenäisenä. Myös samaa sisältöä voidaan hyödyntää eri kanavissa ja muokata sitä kullekin kanavalle sopivaksi.

Jotta markkinointiviestintä olisi mahdollisimman tehokasta, sen tulisi olla jatkuvaa, yhtenäistä ja uskottavaa. Lisäksi siinä tulee hyödyntää synergiaedut. Jatkuvuus ja yhtenäisyys tarkoittavat sitä, että mainostajan ydinviesti pysyy johdonmukaisena ja samankaltaisena tarpeeksi kauan. Uskottavuudella viitataan siihen, että yrityksen viestit ovat asiakkaalle tärkeitä, että niillä on asiakkaalle jokin merkitys. Asiakkaan huomio on siis pystyttävä pitämään senkin jälkeen, kun se on kiinnitetty. Jatkuvuus ja yhtenäisyys tukevat myös omalta osaltaan uskottavuutta – jatkuvasti tuuliviirin lailla mielipidettään vaihtava yritys vaikuttaa helposti epäluotettavalta. Integroidun viestinnän kannattaa siis hyödyntää synergiaedut ja varmistaa, että integroidut osaset tukevat toisiaan kaikissa kanavissa.

Siinä missä perinteinen massaviestintä onnistuu tietoisuuden lisäämisessä ja asenteiden muokkaamisessa, integroitu viestintä pyrkii vaikuttamaan vastaanottajana syvemmin. Koska markkinointiviestintää on nykyään niin paljon niin monissa erilaisissa kanavissa, yritysten on entistä vaikeampi saada äänensä kuuluviin. Tätä pyritään ratkaisemaan kohdentamalla viestit paremmin ja tekemällä niistä entistä vaikuttavampia. Sekä yleisö että media on pirstaloitunut, mikä tekee kohdentamisesta välttämätöntä. Oletan myös, että se, että media on eräällä tavalla muuttunut aikaisempaa demokraattisemmaksi, on vaikeuttanut yritysten markkinointia. Kun käytännössä kuka tahansa pystyy hyödyntämään vaikkapa sosiaalista mediaa, joutuvat yritykset kilpailemaan tilasta yhä useampien äänien kanssa. Se, mikä on hallaa perinteisille printtimedioille, on ollut sitä myös mainostajille – ainakin aluksi.

Photo by Hulki Okan Tabak on Unsplash

Tämä muutos on ajanut siirtymää sisältöpainotteiseen suuntaan. Yritysten on pyrittävä herättämään tunteita, jos ne haluavat erottautua massasta. Myös ajankohtaisuuden merkitys on kasvanut, sillä nykyinen mediaympäristö on käynnissä koko ajan ja sisältö päivittyy jatkuvasti. Kiihtyvän kilpailun tuoksinassa asiakkaat haluavat käyttää aikaansa vain heitä kiinnostavan sisällön parissa, joten lähestymistapaa on täytynyt muuttaa. Muutos perinteisestä massaviestinnästä integroituun markkinointiviestintään onkin nähty siirtymänä ”kovasta myynnistä” ”pehmeään myyntiin”.

Lähteet:

Marja-Leena Koskinen, Markkinointiviestinnän osa-alueet -videoluento, XAMK

Johanna Harju, Integoirtu markkinointiviestintä -videoluento, XAMK